Yhtäkkiä kaikki vaan kirkastu mun silmien edessä.
Mä en halua elämältäni yhtään mitään.
Mä en halua mennä töihin enkä mä halua opiskella. Mä en halua eikä mua kiinnosta.
Mua ei kiinnosta edes musiikkiopistokaan enää.
Mä en halua edes mennä sinne päiväosastolle joka alkaa piakkoin. Mua ei kiinnosta.
Ainoa mikä mua kiinnostaa on mun poikaystävä ja laihtuminen.
Mä haluan laihtua niin pieneksi että mä joudun osastolle.
Silloin mä tuntisin saavuttaneeni jotain.
Mä olen edelleen masentunut, mä oon vaan kieltäny sen itteltäni kokoajan.
Siks mä oon dokannu niin paljon. En jaksa olla selvinpäin ja ajatella näitä asioita.
Mä olen yks luuseri joka ei edes pysty laihtumaan. Mä en ole mitään.
Vastatkaa joku mulle jotain. Joku joka lukee tän. Mitä mun pitää tehdä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti